pinnallista

Huh. Voin heti kärkeen sanoa, että ei oo mun kesäkuntoprojekti ihan pysyny kuosissaan. Minä mitään viittä kertaa viikossa jaksa urheilla, eikä tuo karkkipäiväkään pysy aina vain kerran viikossa.

Mutta siitä huolimatta heitinpä äsken ehkä parhaan lenkin ikinä. 12,3km/65min. Ja vaikka lopussa alko olla jalat jo vähän puhki, niin silti vaan vedin pienen ylämäkispurtin viimeseen kilometriin (alamäessä matkalla kohti ylämäkeä tosin kirosin mielessäni, että kyllä voi ihminen olla tyhmä), ja ihan yllättävän kivuttomasti.

Viikko-pari sitten Lahdessa käytiin kanssa lenkillä. Oli hauska lähteä vaan johonkin, mä olin ihan hukassa, ja aluetta oli rakennettu niin paljon lähivuosina, että Ollikaan ei tienny, missä oltiin. Se oli eka kunnon kesäpäivä, lähin lenkille huppari päällä, ja pari minuutin päästä oli pakko heittää se pois, ku tuli vaan niin kuuma.

--
On niin kiva, kun on lämmintä ja valosaa, niin voi pitää hameita. Tulee jopa välillä mietittyä töihinkin mennessä, että mitä laittaa päälle. Tällä viikolla en oo ees tarvinnu toimistolla villasukkia, ja kahtena päivänä kolmesta ohut neuletakki on riittäny sisällä päälle.

--
Mietin varmaan kuukauden, että joku päivä töitten jälkeen meen keskustaan ja ihan oikeesti ostan uudet farkut. En saanu aikaseks, en niin millään. Lahdessa sitten käveltiin yks aamu lähimpään kauppakeskukseen, jossa yllättäen oli farkkuja alessa. -70%. Stocker. Ja täydellisesti istuvat farkut lähti mukaan 15 eurolla. Koossa 26, mitä ihmettä...

Oon kanssa sortunu ostamaan joka kesä uudet bikinit, vaikka edellisissä ei suoranaisesti oo yhtään mitään vikaa. No, nyt taas. Mut nyt löyty bandeau-tyyppiset, jotka ei näyttäny munkaan päällä ihan tyhmältä (vähän vaan, mut minkäs teet), eli vihdoin vähän vaihtelua. Tänä kesänä jos vaikka ehtis/jaksais/muistais/kerkiäis/whatever rannallekin joskus. Tähän mennessä oon istuskellu töitten jälkeen parvekkeella bikinit ja shortsit päällä :D

--
Ja kaikkee sellasta. Oh, pinnallista, niin pinnallista. Mut ku kerrankin tuntuu jopa siltä, että voisin olla rantakunnossa, ni nyt menee sit ulkonäköpuheiks. Huomenna mennään kaverin kanssa töitten jälkeen alottamaan viikonloppu terassille, ja illalla sit Ollin kaa kattomaan standuppia. Oon miettiny viimeset kolme päivää, että mitä ihmettä mä oikein laitan aamulla päälle, että voin olla töissä ja terassilla ja pitkän päivän keskustassa todennäköisesti ja vielä illalla teatterille ja pimeellä kotiin.

Toinenkin vaatekriisi! Kaverilla on lauantaina synttärit, pukukoodina coctail. Ja tätä oon nyt pähkänny viimeset kaks viikkoa:

Mulla on tällainen mekko:

 Ja tällainen mekko:

kuva: Pilvi Sormunen

(Asiaan liittymättömänä, on se kiva todeta näyttävänsä nykysin paremmalta kuin pari vuotta sitten.) Mut nii, haluisin laittaa ton punasen mekon, koska se nyt vaan on niin ihana, ja hengannu mun kaapissa lähemmäs kymmenen vuotta, päässy käyttöön lähinnä noissa Pilvin kuvauksissa, joista toikin kuvaihanuus on.

Eli osaisko joku tyyli- ja etikettiasiantuntija kertoa mulle, tyydynkö ihastuttavaan mustavalkeaan polka dot -mekkoon, jossa ei myöskään sinänsä ole mitään vikaa, vai voinko pistää ton espanjalaistyyppisen punasen hörsylän, jonka helma ylttää takana melkein nilkkoihin?